Kohokohtia seuran toiminnassa

Tulosurheilun virstanpylväitä

Ensimmäinen piirinmestaruus. Viikon ikään ehtineellä Pielisen Hiihtoseuralla oli menestystä ensiesiintymisessään A-ryhmän piirin mestaruushiihdoissa Rääkkylässä helmikuussa 1963. Ensimmäisenä kilpailupäivänä hiihdettiin viestinhiihdon mestaruuksista. Naisten 3x5 kilometrin viestissä seuran joukkue Kaisu Härkönen, Helvi Hara ja Sylvi Kärkkäinen saavutti voiton. Tämä oli hiihtoseuran saavuttama ensimmäinen merkittävä voitto. Kaisu Härkönen voitti seuraavana päivänä piirin mestaruuden N-20 sarjan 5 kilometrin hiihdossa. Härköstä voidaan pitää hiihtoseuran arvokisavoittopään aukaisijana kahdella piirin mestaruudellaan.

Ensimmäinen SM-tason mitali. 12 vuotta ehti kulua aikaa kun seuran hiihtäjä saavutti mitalin Suomen mestaruuskilpailussa. Jorma Kinnunen voitti hopeamitalin 30 kilometrin hiihdossa vuonna 1975. Talvi oli hänelle menestyksen hiihtokausi. SM-mitalin lisäksi Kinnunen saavutti CISM.n (sotilaiden maailmanmestaruuskilpailut) pronssimitalin ampumahiihdossa ja neljännen sijan SM-hiihtojen 50 kilometrillä sekä voitti useita kansallisia hiihtokilpailuja. Vuoden lopussa hänet valittiin Lieksan parhaaksi urheilijaksi. Lieksan Lehti kommentoi Kinnusen hopeahiihtoa helmikuussa näin.

Lieksan Hiihtoseuran Jorma Kinnunen voitti hopeaa 30 kilometrin SM-hiihdoissa lauantaina Iisalmessa. Hyvällä loppukirillä Kinnunen ohitti kolmanneksi sijoittuneen Kalevi Laurilan jättäen häntä puolisen minuuttia. Kymmenen kilometrin väliajoissa johti Juha Mieto selvästi Kalevi Laurilan ja Jorma Kinnusen ollessa seuraavina. Joel Kurki oli väliajoissa 21. Kahdenkymmenen kilometrin väliajoissa kärkipaikat olivat pysyneet ennallaan, mutta Kurki oli noussut kymmenenneksi. Viimeisellä kympillä Jorma Kinnunen otti hurjan kirin, johon Kalevi Laurila takaa-ajoasemastaan huolimatta ei pystynyt vastaamaan. Jälkipäässä lähteneiden hiihtäjien luistoa heikensi hiljalleen satanut vitilumi, joka lienee vaikeuttanut myös hyvin sijoittuneen Lieksan Keijo Lehtisen suksien luistoa. Kaikkiaan kilpailuun osallistui yli 130 Suomen kärkipään hiihtäjää. Tuloksia. 1) Juha Mieto Kurikan Ryhti 1,28,54,13, 2) Jorma Kinnunen Lieksan Hiihtoseura 1,32,30,23, 3) Kalevi Lauri Tampereen Poliisi-Urheilijat 1,32,54,61, 15) Joel Kurki Lieksan Hiihtoseura 1,36,19,77, 18) Keijo Lehtinen Lieksan Hiihtoseura 1,36,51,03. Ajat otettiin sadasosasekuntien tarkkuudella.

Jorma Kinnunen saavutti seuran ensimmäisen maailmanmestaruusmitalin. Veteraanien MM-hiihdoissa hän saavutti kulta-, hopea- ja pronssimitalit vuonna 1985. Yhteensä Kinnunen saavutti 26 veteraanien MM-hiihtomitalia vuosina 1985–1992. Kansainvälisesti tunnetumpi Kinnusen hiihtoura oli pitkien matkojen hiihtäjänä, jossa hän 1970- ja 1980 luvuilla osallistui Euroloppet-cupiin. Osakilpailuvoittoja hänellä on lähes kaikista sarjaan kuuluneista kilpailuista.

Ensimmäinen Suomen mestaruus. Lieksan Hiihtoseuran 18-vuotiaat ampumahiihtäjät saavuttivat kulta- ja hopeamitalin ampumahiihdon SM-viesteissä Suomussalmella talvella 1980. Heidän saavutuksiaan oli pidetty pitkään hyvinä ja lupaavina, mutta viestikisojen yllätyspaukku ylitti rohkeimmatkin toiveet. Yllätystä lisäsi sekin, että voiton saavutti seuran II-joukkue jättäen alkuaan paremmaksi arvioidun joukkueen toiseksi. Kultamitalijoukkueessa hiihtivät Hannu Nissinen, Arto Näsänen ja Markku Hassinen. Hopeaa saavuttaneen joukkueen muodostivat Matti Turunen, Jukka Parviainen ja Juha-Pekka Hassinen. Menestyksen takana oli valmentajakaksikon Aulis Vänskän ja Arvo Väisäsen kuuden vuoden työ.

Viestihiihdossa oli mukana 17 joukkuetta. Ensimmäisen osuuden jälkeen oli keulassa viime vuoden mestari Kauhava. Lieksan kakkosjoukkue oli viides ja ykkösjoukkue vajaan kymmenen sekunnin päässä kuudentena. Lieksan aloittajat Hannu Nissinen ja Matti Turunen ampuivat molemmat pystyampumapaikalta kolme sakkokierrosta. Toisella osuudella Arto Näsänen nosti seuran kakkosjoukkueen toiseksi suoritettuaan sakottoman ammunnan. Ykkösjoukkueen Jukka Parviainen ampui pystyampumapaikalta yhden sakkokierroksen, mutta kohensi joukkueen sijoituksen kolmanneksi. Kärjessä oli edelleen Kauhava. Lieksan kaksoisvoitto varmistui ankkuriosuuden makuuampumapaikalla, jossa Kauhavan Visan kilpailija ampui sakkokierroksia. Ykkösjoukkueen Juha-Pekka Hassinen hiihti alun lujaa, ampui nolla-ammunnan ja meni kilpailun johtoon. Vielä 16-vuotisten sarjassa kilpaileva Markku Hassinen ampui niin makuu- kuin pystyampumapaikalta sakottoman ammunnan, mutta Juha-Pekka Hassinen joutui pystyammunnan jälkeen kiertämään yhden sakkokierroksen. Markku Hassinen varmisteli hiihto-osuudella voiton kakkosjoukkueelle. Ykkösjoukkue joutui hopeamitalista taistelemaan maalisuorallakin, jossa Ylistaron Kilpa-Veljien ankkuri yritti ohitse. Tuloksia. 1) LieHs 2 1.31.44, 2) LieHs 1 1.32.41 ja 3) Ylistaron Kilpa-Veljet 1.32.44.

Yleisen sarjan ensimmäinen Suomen mestaruus. Nousujohteinen harjoittelu kohotti Seppo Suhosen ampumahiihtäjien eturiviin 1980-luvun lopussa. Hän voitti Suomen mestaruuden 10 kilometrin kilpailussa 3.2.1990. Voitto kilpailussa oli täpärä, sillä marginaalia toiseksi sijoittuneeseen Timo Ronkaiseen oli vain 1 sekunti. Suhonen valittiin edustajaksi ampumahiihdon MM-kilpailuihin ja kolmeen maailmancupin osakilpailuun. Hänet palkittiin hiihtokauden päätyttyä Lieksan parhaana urheilijana.

Suvikelissä ja osittain vesisateessa hiihdetyssä kilpailussa alkupuolella lähtenyt Timo Ronkainen teki pohja-ajan 31.55, johon sisältyi yhden ohilaukauksen aiheuttama sakkokierros. Päivän kilpailussa miesten keskiajaksi sakkoringillä kirjattiin 29 sekuntia, joka kuvasti kelin raskautta. Kuuman ryhmän alkupäässä lähtenyt Antero Lähde asetti Ronkaisen johtoaseman vaakalaudalle. Eroksi maalissa saatiin seitsemän sekuntia Ronkaisen hyväksi. 22-vuotias Lieksan Hiihtoseuran rajajääkäri ampui makuupaikalta yhden sakkokierroksen. Suksi kulki mukavasti ja sakottoman toisen ammunnan jälkeen kenttäkuulutus kertoi, että väliajoissa kärkeen oli siirtynyt Seppo Suhonen. Hänen johtonsa Ronkaiseen oli seitsemän sekuntia. Kun Ronkaisen tiedettiin hiihtäneen viimeisen vajaan kahden kilometrin lenkin todella lujaa, odotettiin mestaruudesta tiukkaa taistoa. Kova taistelu siitä tulikin. Suhonen joutui käyttämään viimeisellä hiihtolenkillä kaikki voimavaransa ja pystyi alittamaan Ronkaisen ajan yhdellä sekunnilla. Näin seuran kilpailija oli saavuttanut ensimmäisen yleisen sarjan mestaruuden ja siinä joutunut suorittamaan erityisen kovan latutaistelun. Suhosen ja Ronkaisen jälkeen sijoittuivat Antero Lähde, Vesa Hietalahti, Olli-Pekka Peltola, Kari Kataja, Harri Eloranta ja Arto Nissinen.

Seppo Suhonen oli ensimmäinen urheilija, joka seurasta valittiin kilpailijaksi olympiakisoihin. Hän kuului Suomen joukkueeseen Albertvillen talviolympialaisissa vuonna 1992. Suhonen osallistui ampumahiihdossa 20 km:n kilpailuun. Lievästi sairaana kilpailu ei sujunut hyvin. Alkupäässä lähteneenä hiihto ei sujunut toivotulla tavalla ja ammunnan takkuillessa pahanlaisesti sijoitus oli 74.

Kansainvälistä menestystä

Ensimmäinen MM-mitali yleisessä sarjassa. Jaakko Tallus vakiinnutti asemansa yhdistetyn maajoukkueessa vuonna 2000. Hän oli mäkihypyssä erikoismiesten tasoa, päästen hiihto-osuudelle usein ensimmäisenä. Hiihtovauhti ei kilpailussa riittänyt, joten sijoitus heikkeni loppua kohden. Lahden MM-hiihdoissa vuonna 2001 Suomi saavutti joukkueyhdistetyssä pronssimitalin. Joukkueen muodostivat Jari Mantila, Hannu Manninen, Jaakko Tallus ja Samppa Lajunen. Maailmanmestaruuden voitti Norja kymmenen sekunnin erolla toiseksi sijoittuneeseen Itävaltaan. Suomi oli kolmas 29 sekuntia Norjasta jäljessä. Tallus sijoittui erinomaisesti Lahden kilpailuissa. Sprinttikilpailussa hän oli neljäs ja normaalikilpailussa kymmenes.

Voidaan sanoa, että sää käänsi Suomen joukkueelle selkänsä. Mäkikilpailussa suomalaisten hyppyvuorolla puhalteli oikullinen takatuuli, joka vaikutti hyppysuorituksiin niin, että suomalaiset pääsivät hiihto-osuudelle vasta neljäntenä. Jaakko Tallus hyppäsi ensimmäisellä hyppykierroksella 95 metriä, joka oli kierroksen pisin hyppy. Toisella hyppykierroksella Talluksella oli uskomattoman kehno tuuri. Hänet komennettiin alas yli 3 metrin takatuulessa. Tulos oli 83,5 metriä, joka oli 11,5 metriä vähemmän kuin ensimmäisellä kierroksella.

Ensimmäisen kierroksen hyppyyn se tiesi noin puolen minuutin lisäaikaa hiihdossa. Ladulla Tallus teki elämänsä hiihdon. Punertavaksi tukkansa värjännyt mies pääsi Hannu Mannisen hurjan hiihdon jälkeen toisena ladulle 1,5 sekuntia Japanin jälkeen. Hän oli saanut Mantilalta ohjeet varoa ensimmäistä nousua. Tallus sisäisti taktiikan oivallisesti ja yllätti viimeisessä nousussa kirimällä Itävallan ja Japanin ohitse. Norjan B.E. Vik oli vaihdossa 15 sekuntia edellä Tallusta.

38. toimintavuosi oli seuralle merkkivuosi. Seuran urheilija saavutti arvostetun maailmanmestaruusmitalin. Kansainvälinen mitaliketju oli avautunut aikuisten sarjassa. Jaakko Tallus on syntyperäinen lieksalainen. Saanut urheiluherätyksen ja alkuoppinsa yhdistettyyn hiihtoseuran mäkikoulussa. Lisäksi hän erinomaisella tavalla edusti Suomea ja Lieksaa maailmalla, joka useissa yhteyksissä on pantu merkille.

Ensimmäiset olympiamitalit. Salt Lake Cityn talviolympialaisten yhdistetyn normaalikilpailu kilpailtiin 10.2.2002. Australian vedonlyöntitoimisto Centrebet arvioi Jaakko Talluksen voittokertoimeksi 20, ollen yhdistetyn kilpailijoista kuudennella sijalla. Tallus piti asemansa yhdistetyssä mäkihypyn valtiaana. Hän nousi 100,5 ja 95,5 metrin hypyillään mäkiosuuden voittajaksi. Eroa kertyi toiseksi hypänneeseen Itävallan Mario Stecheriin 48 sekuntia. Samppa Lajunen pääsi hiihto-osuudelle kolmantena 53 sekuntia Talluksen jälkeen.

Tahdin hiihto-osuudella alusta alkaen määräsivät suomalaiset 6,3 km:n kohdalla Lajunen sai Talluksen kiinni. Miehet hiihtivät yhdessä muutaman kilometrin, mutta viimeiselle 5 km:n hiihtolenkille Lajunen lähti 10 sekuntia ennen Tallusta. Tallus hiihti lopun mainiosti ja sijoittui toiseksi 24 sekuntia Lajuselle hävinneenä.

Mutta parempaa oli tulossa. Yhdistetyn joukkuekilpailussa Suomen joukkue Jari Mantila, Hannu Manninen, Jaakko Tallus ja Samppa Lajunen saavuttivat mäkiosuudella 44 sekunnin etumatkan toiseksi sijoittuneeseen Itävaltaan. Jaakko Tallus hyppäsi tasaisen varmat 95,5 ja 94 metriä. Mäkihypyn paras oli Samppa Lajunen kahdella 96,5 metrin hypyllään.

Talluksen päästessä hiihto-osuudelle Suomen etumatka oli 50 sekuntia. Toisena hiihtävä Itävallan Mario Stecher hyytyi hiihdossa ja Saksan Marcel Hohling nousi toiseksi. Tallus sai kuitenkin hiihtää rauhassa ja Lajunen pääsi ankkuriosuudella 42 sekuntia ennen Saksan ja Itävallan hiihtäjiä. Lajusen etumatka hupeni nopeasti, kun Ronnie Ackermann ja Feliks Gottwald kamppailivat tosissaan hopeamitalista. Maalissa eroa toiseksi tulleeseen Saksaan oli 7,5 sekuntia Itävallan ollessa kolmas aivan Saksan kintereillä. Suomen joukkue voitti olympiakultamitalin.

Kulta- ja hopeamitalin lisäksi Jaakko Tallus saavutti yhdistetyn sprinttikilpailussa neljännen sijan. Voitollaan Tallus pääsi maakuntatasolla olympiahistoriaan. Lieksan Hiihtoseuran hiihtäjä nousi ensimmäiseksi olympiavoittajaksi Pohjois-Karjalasta. Lieksassa oli erikoista syytä juhlia. Harvoinpa sitä Riihivaaran "tösän" kasvatit jyräävät olympialaisissa kaksoisvoiton ja saavuttavat muita mitaleita. Jaakko Tallus on sataprosenttinen lieksalainen, mutta kyllä Samppa Lajustakin osittain lieksalaisena pidetään, sen verran monta vuotta Lajusen perhe Lieksassa asui.

Jorma Kinnunen on toiminut Jaakko Talluksen hiihtovalmentajana useiden vuosien ajan. Kinnunen on määrätietoisesti ja varovaisesti kehittänyt valmennettavansa fyysisiä ominaisuuksia mäkihypyn ehdoilla.

Mitalisadetta

Kohokohtia Lieksan Hiihtoseuran toiminnassa on ollut seuran urheilijoiden sijoittuminen kärkisijoille Suomen mestaruuskilpailuissa. Eriasteisissa Suomen mestaruuskilpailuissa ja hopeasompajärjestelmän valtakunnallisissa loppukilpailuissa hiihtoseuran edustajat ovat saavuttaneet 170 SM-tason mitalia. Saavutetuista mitaleista voittoja on ollut 45. Ampumahiihdossa on saavutettu 66 mitalia. Yhdistetyn mitalimäärä on 52, hiihdon 38 ja mäkihypyn 14. Toiminnan ensimmäisen vuosikymmenen aikana ei saavutettu yhtään SM-mitalia. 1970-luvulla saavutettiin 7 mitalia, 1980-luvulla 22, 1990-luvulla 88 ja 2000-luvulla on tähän mennessä saavutettu 53 mitalia.

Yhdistetty on parhaiten menestynyt laji hiihtoseuran toiminnassa, erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Laajin taso on ollut ampumahiihdossa, jossa saavutettiin jo vuonna 1964 yleisen sarjan SM-kilpailussa neljäs sija. SM-mitaleita on tullut 1970-luvulta lähtien jokaisella vuosikymmenellä ja yhteismäärältään niitä on eniten. Tasoa kuvaavat useat yleisen sarjan SM-viestien ja joukkuekilpailun mitalit. Hiihdossa mitaleita ovat saavuttaneet veteraanihiihtäjät ja 1990-luvulla nuoret hiihtäjät. Aikuishiihtäjiä on ollut vähän 1980-luvulta lähtien. Mäkihyppymitaleita ovat suurelta osin saavuttaneet yhdistetyn kilpailijat.

Seuran menestyminen ei ole ollut niin yksioikoista, kuin saavutetut mitalimäärät antavat ymmärtää. Nuorisourheilussa SM-kilpailujen määrä on räjähdysmäisesti kasvanut 1980-luvulta lähtien. Esimerkiksi hiihdossa SM-kilpailut on jaettu 1-3 ryhmiin, joissa kilpailtavien sarjojen määrää on lisätty ikäryhmittäin ja hiihtotavoittain. 1960-luvulla nuorin SM-arvon omaava sarja oli 17–18 vuotiaat ja heillä oli kilpailtava yksi hiihtomatka. Lajien ja sarjojen runsaus ei välttämättä kerro harrastajamäärien kasvusta. Tänään SM-arvon omaavissa kilpailuissa on monesti vähemmän kilpailijoita kuin takavuosina piirin mestaruuskilpailuissa.

Merkkivuosijuhlat

Kohokohtia seuratyössä ovat olleet merkkivuosijuhlat. Toiminnan 20-vuotisjuhla pidettiin 20.6.1983. Juhlapäivän vietto alkoi seuran perustajajäsenen, Einari Oinosen, haudalla käynnillä. Pääjuhla pidettiin Peltolan koululla jossa kello 12.00 tapahtui seuran lipun naulaaminen. Aimo Pyykön suunnitteleman lipun naulasivat.

Kunniapuheenjohtaja Jaakko Heikkinen, kaupungin edustaja Aulis Korpelainen, Suomen Hiihtoliiton edustaja Antti Hyvärinen, SVUL.n P-K.n piirin edustaja Väinö Punnonen, Lieksan rajakomppanian edustaja Pertti Mäkinen, Lieksan Osuuspankin edustaja Heimo Piiroinen, P-K.n Säästöpankin edustaja Harri Turunen, Kansallis-Osake-Pankin edustaja Ilmari Mäki, seuran ensimmäisen johtokunnan jäsenet Pentti Horttanainen, Reino Kaasinen, Heino Muikku ja Sulo Repo sekä seuran puheenjohtajat Matti Nieminen, Pentti Koivistoinen, Eino Räisänen ja Heikki Riikonen.

Onnitteluin ja sähkösanomin seuraa muistivat.

Suomen Hiihtoliitto, SVUL.n P-K.n piiri ja hiihtojaosto, Lieksan kaupunki Lieksan Rajakomppania, Lieksan Hurtat, Pankakosken Valpas, Oy Nokia Ab, Viensuun Viesti, Kalevan Nuoret, Jaakonvaaran Kisa-Veikot, Mato vaaran Mahti, Pielisen Latu, Lieksan Posti, Pielisen Liikenne Oy, P-K.n Säästöpankki Lieksan Visa, kokoomuksen valtuustoryhmä, Kansallis-Osake-Pankki Lieksan Naisvoimistelijat, Joensuun Ympäristön Osuusmeijeri, Lieksan Lehti, Lieksan Urheilijat, Lieksan Urheilu-Autoilijat, Lieksan Metsänhoitoyhdistys, Pielisen Tennis, seuran kunniapuheenjohtaja Jaakko Heikkinen, Suomen Ampumahiihtoliitto, Polvijärven Urheilijat, Kolin Ipatti, Kiteen Urheilijat, Joensuun Kataja, Viinijärven Urheilijat, Lieksan Sähkö Oy, Esa-Takomo ja Perä-Sport Ky.

Onnittelujen vastaanottajina olivat Heikki Riikonen, Ossi Muikku, Joel Kurki ja Kari Junnikkala. Kello 14.00 alkaneen pääjuhlan ohjelma oli.

Alkusoitto                                   Lieksan Nuorisopuhallinorkesteri

Tervehdyssanat                        puheenjohtaja Heikki Riikonen

Seuran lipun vihkiminen       kirkkoherra Olavi Nykänen

Tanhuesityksiä                         Kalevan Nuoret

Juhlapuhe                                Hiihtoliiton varapuheenjohtaja Antti Hyvärinen

Musiikkiesitys                          Lieksan Nuo risopuhallinorkesteri

Liikuntaesitys                          Lieksan Naisvoimistelijat

Historiikki                                opettaja Eino Räisänen

Ensimmäisen johtokunnan kukitus puheenjohtaja Heikki Riikonen ja Rauni Oinonen

Ansiomerkkien jako

Päätössanat                             Joel Kurki
Kahvitarjoilu

Juhlavieraita Peltolan koululla oli sata. Juhlan suunnittelusta ja läpiviennistä vastasi juhlatoimikunta, jonka muodostivat Heikki Riikonen, Pentti Koivistoinen, Väinö Kärki, Aulis Kärkkäinen, Heino Muikku, Eino Räisänen ja Pirjo Seppänen.

Toiminnan 25-vuotisjuhlavastaanotto pidettiin Timitran kerhomajalla 25.1.1988. Puheenjohtaja Tapio Kukkonen, sekä puuhamiehet Reino Kääriäinen ja Ossi Muikku saivat vastaanottaa lukuisia onnitteluja naapuriseuroilta sekä lieksalaisilta liikelaitoksilta. Varsinaista 25-vuotisjuhlaa ei järjestetty, vaan toimintaa oli tarkoitus juhlintaa maaliskuun juhlahiihdoilla, johon pyrittiin saamaan kilpailijoiksi edustushiihtäjiä. Juhlahiihdoista ei pidetty, kun vetonaulaksi suunnitellut naishiihtäjät eivät maailmancupin takia pystyneet osallistumaan kilpailuihin.

30-vuotisjuhlavastaanotto pidettiin Timitran kerhomajalla 25.3.1993 kello 10.00–17.00. Onnitteluin ja sähkösanomin seuraa muistivat.

SVUL:n Pohjois-Karjalan piiri, piirin ampumahiihtojaosto, Lieksan kaupunki/ kaupunginhallitus ja liikuntatoimi, Lieksan rajavartioalue, Karjalan tasavalta/Sezega-ryhmä, Ilomantsin Urheilijat, Juuan Urheilijat, Lieksan Hurtat, Lieksan Into, Lieksan Melojat, Lieksan Rasti, Lieksan Urheilijat ja sen yleisurheilujaosto, Lieksan Uimarit, Lieksan Urheilusukeltajat, Mato vaaran Mahti, Pankakosken Valpas, Pielisen Ampujat, Viisikon Urheilijat, seuran kunniapuheenjohtaja Jaakko Heikkinen, seuran perustajajäsen Sulo Repo, seuran perustajajäsenet Pentti Horttanainen, Reino Kaasinen, Heino Muikku, seuran entinen puheenjohtaja Heikki Riikonen, Kansallis-Osake-Pankki, Lieksan Lehti, Lieksan Osuuspankki, Suomen Säästöpankki, Metsähallinnon Lieksan hoitoalue, Vakuutusyhtiö Pohjola, Öystilä Ky, Suomen Hiihtoliitto ja Liperin Hiihtoseura.

Onnittelujen vastaanottajina toimivat puheenjohtaja Lauri Partanen ja sihteeri Esko Nykänen. Heitä avustivat Anita Kurki, Raija Kareinen, Tuomo Martikainen ja Reijo Leinonen. Juhlan yhteydessä jaettiin myönnetyt ansiomerkit. Luovuttajina toimivat Lauri Partanen ja Esko Nykänen. Perustajajäsenille luovutettiin seuran standardi ja heidät kukitettiin. Vastaanotolla oli seuraajia noin sata.

Seuraa onnitteli juhlavastaanotolla 13 henkilön Segeza-ryhmä Karjalan tasavallasta Juhani Mainelan ja Keijo Lehtisen kanssa. Huippu-urheilupariskunta Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemi kehui hiihtokeskuksen maastoa ja kilpailuratoja. Vastaanoton jälkeen oli hiihtokeskuksessa Lieksan kansainväliset hiihdot. Mukana oli kotimaisten huippuhiihtäjien lisäksi Segeza-ryhmä Karjalasta ja Viron hiihtäjiä. Juhlahiihtoihin osallistui 100 hiihtäjää ja kilpailua oli seuraamassa 300 katsojaa.

Seuran juhlat ja kansainväliset iltahiihdot todettiin toimivaksi yhdistelmäksi. Kertyneet varat ohjattiin nuorisourheilun hyväksi stipendirahaston kautta. Juhlanäyttelyssä olivat nähtävänä ampumahiihtäjä Seppo Suhosen ja hiihtäjä Jorma Kinnusen mitalikokoelmat.

Toiminnan 35-vuotisjuhla ja SM mitalistijuhla pidettiin Kulttuurikeskuksessa 9.5.1998. Onnittelujen vastaanoton jälkeen klo 16.00 alkoi pääjuhla, jossa musiikkia esitti nuorisojouset ja juhlapuheen piti sivistysjohtaja Pentti Kuusimäki. Ansiomerkkien jaon ja hiihtokoululaisten esittämän liikuntaesityksen jälkeen oli kahvitarjoilu. Kahvitarjoilun jälkeen alkoi kauden päättäjäistilaisuus, jossa palkittiin kauden parhaat urheilijat. Mukana musiikkivieraana oli laulava Lajusen perhe Jyväskylästä.