Lieksan Hiihtoseura ry

Talvilajien erikoisseura

Lieksan Hiihtoseuran perustaminen ja toiminnan aloittaminen

Hiihtourheilun tilanne Pielisjärvellä 1960-luvun alussa

1960-luvun alun urheiluseuroissa kyti uudistumisen tarve. Seuratoiminta tapahtui ennen sota-aikaa omaksutulla toimintalinjalla. Oli paljon pieniä kyläurheiluseuroja, joista muutama urheilija osallistui seuran ulkopuolisiin kilpailuihin. Edustus ulospäin oli kovin vaatimaton. Vuonna 1956 Pohjois-Karjalassa oli SVUL:oon kuuluvia urheiluseuroja 87, joista Lieksa-Pielisjärvellä toimi 16. Luokiteltuja hiihtäjiä näissä oli 47 vuonna 1954.

Tilanteen korjaaminen nähtiin tarpeelliseksi. Etsittiin ratkaisua, miten saataisiin edustusurheilijat saman tunnuksen alle ja Lieksa-Pielisjärvi urheilupaikkakuntana tunnetuksi maakunnan ulkopuolella. Lähtölaukaus tilanteen korjaamiseksi tapahtui 4.12.1962, jolloin toimitusjohtaja Pauli Mauron aloitteesta kokoontui Lieksan Kauppa-yhtiön ruokalaan SVUL:n Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Onni Mäkelä sekä kahdeksan urheiluseuran edustajat keskustelemaan pitäjän urheilutoiminnan hajanaisuudesta ja siitä, millä tavalla nykyistä tilannetta voitaisiin korjata?

Kokoukseen osallistui puheenjohtaja Mäkelän lisäksi Lieksan Urheilijoista Pauli Mauro, Veikko Hassinen, Jaakko Heikkinen ja Iivari Mönkkönen, Lieksan Innosta. Reino Sorjonen ja Sulo Repo, Kevätniemen Kehästä Pentti Horttanainen, Viensuun Viestistä Matti Utriainen ja Matti Huopio, Jaakonvaaran Urheilijoista Heino ja Eetu Muikku, Arvo Ikonen, Arvo Hiltunen ja Matti Husu, Matovaaran Mahdista Väinö Nevalainen, Lieksan Hurtista Aarne Kärkkäinen ja Vuonislahden Urheilijoista Valde Mauranen. Pielisjärven kunnan urheilulautakuntaa edusti Kalevi Honkanen.

Ongelman kiteytti toimitusjohtaja Mauro alustuksessaan. Mauron mukaan vaihtoehtoja, oli seurojen erikoistuminen määrättyihin lajeihin tai hiihdon pitäjäseuran perustaminen. Keskittämisen etuina nähtiin voimavarojen paraneminen ja toimitsijoiden työtaakan keveneminen. Samoin taloustilanteen hoitaminen ja tukijoiden saaminen olisi isolle seuralle helpompaa. Pelättiin erikoistumisen jättävän pienet kyläseurat oman onnensa nojaan. Tämä saattaisi kärjistää urheilutilannetta entisestään. Hyvä esimerkki yhtenäistämisen vaikutuksesta oli Pohjois-Karjalan maakuntaviesti, jossa Lieksa­-Pielisjärvi tulee hiihtäjien osalta hyvin esille.

Päätöksiä kokouksessa ei tehty. SVUL:n piirin kantana puheenjohtaja Mäkelä toivoi, ettei perustettaisi uusia seuroja, vaan Lieksan Urheilijat ottaisivat hiihdon, yleisurheilun ja pesäpallon hoidettavakseen. Suoritetussa mielipidetutkimuksessa urheiluseurojen edustajista yhdeksän kannatti uuden seuran perustamista hiihtoa, mäenlaskua ja suunnistusta varten. Loput pitäytyisivät entisissä seuroissa, mutta kannattivat toiminnan keskittämistä. Asiaa kehittelemään valittiin viisihenkinen toimikunta, jonka kokoonkutsujana oli Reino Sorjonen, jäseninä Heino Muikku, Jaakko Heikkinen, Pentti Horttanainen ja Sulo Repo.

Pielisen Hiihtoseuran perustaminen

Hiihtoväki halusi ratkaisun tulevalle hiihtokaudelle. 23.1.1963 kokoontui Kauppayhtiön ruokalaan nelisenkymmentä eri urheiluseurojen jäsentä perustamaan hiihtoseuraa, joka takaisi paikkakunnan ja seuran nimen tunnetuksi tulemisen Pohjois-Karjalassa ja sen ulkopuolella. Toimitusjohtaja Pauli Mauro toimi kokouksen puheenjohtajana. Sihteeriksi valittiin opettaja Aulis Muikku. Urheilutoiminnan eheyttämistä valmistelleen toimikunnan puolesta puheenvuoron käytti Reino Sorjonen. Hän selvitti työn perusteita ja päämääriä sekä kilpailijoiden edustuskysymystä, jos seura perustetaan edustusseuraksi.

Kuultiin seuroihin kuuluvien mielipiteitä eri puolilta pitäjää. Kaikki olivat uuden seuran perustamisen kannalla. Päätettiin perustaa uusi hiihtoseura, jonka nimeksi hyväksyttiin Pielisen Hiihtoseura. Sen toimialueena oli Lieksan kauppala ja Pielisjärven kunta. Seura perustettiin hiihdon erikoisseuraksi, jonka painopiste oli tulosurheilussa. Esikuvana oli 1930-luvulla toiminut Pohjois-Karjalan Hiihtoseura. Yhteistoiminta hiihtoa harrastavien kyläseurojen kanssa järjestettiin niin, että pitäjän sisällä tapahtuvassa urheilutoiminnassa toimittiin kyläseurojen nimissä. Pitäjän ulkopuolisissa kilpailuissa urheilijat edustivat Pielisen Hiihtoseuraa.

Hiihtoliiton mallisääntöjen pohjalta hyväksyttiin seuralle säännöt. Jäsenmaksuksi päätettiin aikuisilta 1 mk, alle 16 vuotiailta 50 penniä ja kannattajajäseniltä 10 mk. Seura liittyi jäseneksi Suomen Hiihtoliittoon ja Suomen Ampumahiihtoliittoon. Puheenjohtajaksi valittiin seuratoimintamiehenä ja hiihtäjänä tunnettu opettaja Jaakko Heikkinen. Johtokuntaan hänen lisäkseen valittiin autoilija Heino Muikku, varastonhoitaja Reino Sorjonen, varastonhoitaja Pentti Horttanainen, kauppias Valde Mauranen, toimittaja Reino Kaasinen, liikuntaneuvoja Sulo Repo ja työnjohtaja Einari Oinonen. Johtokunta valitsi varapuheenjohtajaksi Reino Sorjosen, rahastonhoitajaksi Pentti Horttanaisen ja sihteeriksi Heino Muikun. Mäkijaostoon valittiin urheiluohjaaja Pertti Nylund, rakennusmestari Veikko Hassinen ja toimittaja Eino Korkalainen, talousjaostoon. Pauli Mauro, Valde Mauranen, johtaja Yrjö Rantala ja johtaja Olli Pehkonen, huvitoimikuntaan Heino Muikku, Pentti Horttanainen ja Eino Korkalainen sekä tilintarkastajiksi apulaisjohtaja Kalle Pölönen ja pankkivirkailija Eero Maukonen. Edustajiksi valittiin piirin kokouksiin Jaakko Heikkinen ja Reino Sorjonen sekä Hiihtoliiton liittokokoukseen Einari Oinonen.

Lieksa-Pielisjärven urheilun keskittäminen ei päättynyt hiihtoseuran perustamiseen. Keväällä pidettiin kokous kesäurheilutoimintaa varten. Kokoukseen oli lähettänyt edustajia kymmenen urheiluseuraa. Pielisen Hiihtoseuran menestyksellinen kilpailukausi oli lähtökohtana kokouksen pitämiselle. Kokouksessa tehtiin päätös kesäurheilun keskittämisestä. Lieksan Urheilijoiden hoidettavaksi tuli yleisurheilu, pesäpallolla uinti ja suunnistus. Paini, lentopalloilu ja painonnosto keskitettiin Lieksan Intoon ja jalkapallosta, voimistelusta ja nyrkkeilystä huolehti Kevätniemen Kehä. Kun keskittämisestä saataisiin kokemuksia, tarkistettaisiin seurojen ja lajien suhdetta.

Pielisen Hiihtoseuran edustusmahdollisuutta käyttivät useimmat hiihtoa harrastaneet kyläseurat hyväkseen. Lieksan Urheilijat, Kevätniemen Kehä, Lieksan Into, Vuonislahden Urheilijat, Jaakonvaaran Urheilijat ja Hattuvaaran Kisa-Veikot antoivat ensimmäisenä toimintakautena urheilijoilleen oikeuden edustaa Pielisen Hiihtoseuraa. Myöhemmin Kitsin Kilpa-Veikot, Kivivaaran Ryhti ja Mätäsvaaran Mänty liittyivät jäsenseuroina hiihtoseuraan.

Ensimmäisen vuoden toiminta

Numerollisesti esitettynä vuosi oli seuraava. Jäseniä oli 102, joista miehiä oli 52, naisia 10, poikia 28 ja tyttöjä 12. Luokittelupisteitä seura sai 134, joka oikeutti valioluokkaan. Luokiteltuja hiihtäjiä oli 113, joista I luokassa oli 6, II luokassa 34 ja III luokassa 73. Alle 16 vuotiaita hiihtäjiä pääsi luokitteluun 80. Näistä poikia oli 54 ja tyttöjä 26. Pujottelijoita, pääsi luokkiin 4. Kilpailuja järjestettiin talven aikana 20, joissa osanottajia oli 655.

Toimintakausi oli tuloksiltaan menestyksellinen. Järjestettiin kansalliset Lieksan Hiihdot, joissa lähtö- ja maalipaikkana oli urheilukenttä. Osanottajia oli 81. Pääsarjan voiton vei Tampereen Pyrintöä edustanut Valto Nevalainen. Kilpailut olivat erikoiset siitä syystä, että samaan aikaan jääkiekkokaukalossa oli käynnissä B-juniorien mestaruusottelut. Yleisö pystyi seuraamaan molempia kilpailuja samanaikaisesti. Piirikunnallisia hiihtokilpailuja pidettiin Hattuvaarassa, Nurmijärvellä, Kylänlahdessa ja Jaakonvaarassa. Jäsentenvälisten kilpailujen lisäksi oli yksi seuraottelu nurmekselaisia vastaan ja pidettiin yhdet juhlat.

Tuloksellisesti paras saavutus oli alpinisti Vappu Lassanderin sijoittuminen neljänneksi naisten SM-suurpujottelussa. Seuran urheilijat saavuttivat kolme piirinmestaruutta. Mestaruuden voittivat N-20 sarjan 5 km:llä Kaisu Härkönen, N-3x5 km:n viestissä joukkueella Kaisu Härkönen, Helvi Hara ja Sylvi Kärkkäinen sekä naisten pujottelussa Vappu Lassander. Kaikki mestaruudet olivat naisten saavuttamia. Seurojen välisessä kilpailussa oltiin paras seura Pohjois-Karjalassa. Keskittämisen merkitys näkyi tuloksissa. Tätä tuskin uskallettiin odottaa, kun ensimmäistä toimintavuotta aloitettiin. Vahvasti lieksa-pielisjärveläistä hiihtoa hallitsi keväällä ajatus koota hiihtourheilu paikkakunnalla yhden lipun alle ja nostaa saavutukset valtakunnan tasolle. Myös paikkakunnan penkkiurheiluväki oli tämän ajatuksen takana.

 

Go to top